torstai 17. huhtikuuta 2014

Erottaa ja yhdistää

Tänään nousi ihmetyksen aiheeksi se, miksi Suomi usein luetaan osaksi Skandinaviaa, Skandinaavisiin maihin. Kun puhutaan esimerkiksi skandinaavisesta muotoilusta, Suomi on enemmän skandinaavinen kuin vaikkapa Norja. Ulkomaisissa lehtiartikkeleissa Suomi on osa Skandinaviaa, vaikka emmehän siis edes sijaitse Skandinavian niemimaalla. Kyllähän myös termiä Pohjoismaat, Nordic Countries, käytetään, mutta varsin paljon näkee tuota Scandinavian countries -termiä viljeltävän. Ja siis Suomi osana sitä.

Suomella ja Ruotsilla on tietenkin kohta tuhatvuotinen yhteinen taival takana. Joskus tiiviimmin, joskus vähemmän tiivisti yhdessä ollen. Moni asia on meille saapunut lännestä: sanat, tavat, lait, uskonto, ...Pohjanlahti on ollut historiassa vahva yhdistävä tekijä Suomen ja Ruotsin välillä. Pohjanlahtea on käytetty kaupankäyntiin, uskonnon siirtämiseen, pakoreittinä uhan alla ja niin edelleen. Ahvenanmaa on toiminut vahvana siltana Suomen ja Ruotsin välillä.

Eihän tuossa mitään outoa ole. Hassua on se, että Suomenlahti, merkittävästi Pohjanlahtea maantieteellisesti kapeampi merenlahti, on puolestaan toiminut yhtä vahvana jakajana kuin Pohjanlahti on toiminut yhdistäjänä. 1200-luvun alkupuolella saksalaiset Kalparitarit valloittivat nykyiset Baltian maat. Parissakymmenessä vuodessa koko nykyinen Baltian alue oli Kalparitarien vallassa. Mutta sinne jäivät. Eivät tulleet tuon muutaman kymmenen kilometrin levyisen lätäkön yli. 1500-luvulta alkoi Baltiassa Ruotsin vallan aika ja 1721 lähtien alue kuului Venäjän vallan alle. Siitä meni vielä sata vuotta ennenkuin Venäjä nappasi Ruotsilta Suomenlahden pohjoispuoliset alueet, Suomen. Suomenlahti oli vahvana erottavana tekijänä satoja vuosia.

Aivan lähihistoriassakin sama meno jatkui. 1939 Suomi ja Baltian maat valitsivat hyvin erilaisen lähestymisen Neuvostoliiton vaatimuksiin. Seurauksena oli toisen maailmansodan jälkeen se, että Suomi kiinnittyi parhaansa mukaan läntiseen kulttuuripiiriin, kun taas Baltian maat jäivät Neuvostoliiton vaikutusvallan alle. Suomi valitsi eurooppalaisen ja pohjoismaisen tien, Baltian maille ei annettu mahdollisuuksia valita suunta oli itään.

Entäpä nyt? Kulkuyhteytemme sekä länteen että etelään ovat hyvät. Kielen näkökulmasta olemme huomattavasti lähempänä virolaisia kuin ruotsalaisia. Baltian kautta kulkee lyhyin reittimme Keski-Eurooppaan. Viro on suomalaisten suosituin matkakohde, Ruotsi tulee vasta kolmantena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Virosta on muuttanut Suomeen keskimäärin noin 4000 ihmistä vuodessa, Ruotsista Suomeen samana ajanjaksona noin 3000 henkilöä vuodessa.. Suomessa asui vuoden 2012 lopussa noin 40000 virolaista ja 8000 ruotsalaista. Ruotsissa toimii noin 600 suomalaista yritystä, Virossa yli 4500.

Viime vuosien kehitykseen on toki useita loogisia syitä. Vedän kuitenkin johtopäätöksen, että suunta on muuttunut, lännestä etelään. Tai ainakin on muuttumassa. Suomenlahti ei enää ole erottava tekijä, vaan vahva yhdistävä tekijä.