Nautinnon hinta

Ihminen tarvitsee arjen puurtamisen vastapainoksi jotain, josta saa nautintoa. Hyvää mieltä, energiaa elämiseen. Yksi maalaa, toinen laittaa ruokaa ja syö hyvin, joku valokuvaa, joku purkaa ajatuksiaan runoiksi tai musiikiksi. Alkoholi ja siitä seuraava hyvä olo ovat nykyään yhä yleisempi nautinnon muoto.

Alkoholinkulutus on kasvanut noin nelinkertaiseksi 60-luvun puoleen väliin verrattuna. Jokainen suomalainen kuluttaa nykyään noin 10 litraa 100%:ta alkoholia vuodessa. Alkoholi nautinnon lähteenä on siis koko ajan suositumpaa. Noin 70% kaikesta kulutukseta tapahtuu vähittäiskulutuksena, siis alkoholia ostetaan kotiin. Ravintoloissa tapahtuva anniskelukulutus on noin 10% kokonaiskulutuksesta. (http://www.thl.fi/tilastot/tilastot-aiheittain/kokoomajulkaisut/paihdetilastollinen-vuosikirja)

Mitä yksilön nautinto saa yhteiskunnalle ja sen yksilöille maksaa? Alkoholin käyttöä voi perustella ainoastaan sen tuottamalla nautinnolla, mitään tieteellisesti dokumentoituja positiivisia terveydellisiä vaikutuksia alkoholin käytöllä ei ole. Eli ainoa saatu hyöty on yksilön kokema nautinto ja siitä seuraava arjen jaksaminen. Nautintoja ihmisen elämässä saa ja pitää olla. Mutta kuinka paljon nuo nautinnot saavat maksaa?

Alkoholinkäytön suorat kustannukset ovat varsin suoraviivaisesti laskettavissa. Alkoholinkäytöstä johtuvat suurimmat vuosittaiset kulut kohdistuvat onnettomuus- ja rikosvahinkoihin, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sekä sosiaalipalveluihin ja -turvaan. Vuosittaiset suorat kulut vaihteleva vuosi vuodelta, mutta niiden yleinen taso on viime vuosina ollut 1,2-1,3 mrd euroa vuodessa. (http://www.julkari.fi/handle/10024/102855)

Alkoholista on toki myös tuloja yhteiskunnalle. Niin suoria kuin välillisiäkin. Suorat tuotot ovat alkoholiverot ja alkoholin myynnistä tulevat arvonlisäverotulot. Nekin toki vaihtelevat vuosittain, alkoholiveron määrä on ollut reilu miljardi vuodessa ja suunnilleen saman verran tulee arvonlisäveroista. Yhteenstä suorat verotulot alkoholin käytöstä ovat olleet vuosittain reilu pari miljardia.(http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholivero)

Eli siis suorat kulut noin 1,2 mrd vuodessa ja tulot yli 2 mrd vuodessa. Eli sehän on valtiolle hyvä homma, kannattavaa, noin miljardi nettoa vuodessa. Ihan näin ei ole. Nuo nimittäin ovat vasta suorat, välittömät tulot ja kulut. Katsotaanpa vähän välillisiä tuloja ja menoja.

Välillisesti alkoholin käytöstä tulee lisätuloja. Alkoholiteollisuus maksaa veroja, ravintoloissa on työntekijöitä, jotka maksavat veroja. Ihmiset käyttävät nakkikioskeja ja takseja kotiin ravintoloista öisin tullessaan. Jos alkoholin käyttö vähenisi ja noita palveluita ei enää käytettäisi, taloudellinen aktiivisuus laskisi ja valtionkin verotulot vähenisivät. Onkohan noin? Jokainen suomen kansalainen käytti vuonna 2012 848 euroa alkoholiin. Tuosta rahasta noin 80 euroa käytettiin ravintoloissa, loput nykäistiin kotona. Tämä jo kertonee paljon: suurin osa kulutuksesta ei tuota välillisiä lisätuottoja, vain kuluja.

Jos alkoholiin käytettäisiin merkittävästi vähemmän rahaa, niin uskotko, että kaikki säästyvä raha pantaisiin säästöön, sitä ei käytettäisi johonkin muuhun? Minä en usko. Minä uskon, että jos alkoholiin käytettäisiin rahaa vähemmän, johonkin muuhun käytettäisiin vastaavasti rahaa enemmän. Joten taloudellinen aktiivisuus ja valtion verotulot eivät laskisi, vaikka alkoholin käyttö vähenisi, tulon lähde vain vaihtuisi. Niinpä välillisiä tuloja alkoholin käytöstä ei tule laskea siihen budjettiin, jossa alkoholin käytön kustannuksia arvioidaan.

Alkoholinkäytön välilliset kulut ovat pandoran lipas. Ne ovat niin vaikea aihe, että THL on lopettanut niiden arvioinnin sen hankaluuden takia. Välilliset kulut muodostuvat muun muassa menetetystä työajasta ja tuottavuudesta, ennenaikaisista kuolemista ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista. Arviot vaihtelevat valtavasti, löytämäni haarukka Suomessa on 3,3 mrd - 13 mrd euroa vuodessa. En ala penkoa tätä syvemmältä, tässä puhutaan raskaasti ihan uskonasioista. Otetaan löytämistäni arvioista keskiarvo, joka asettaa alkoholinkäytön vuosittaiset välilliset kustannukset haarukkaan 5-6 mrd euroa.

Eli: tulopuolella reilu 2 mrd euroa verotuloja, menopuolella noin 1,2 mrd suoria ja 5-6 mrd välillisiä kuluja. Nettona kuluja noin 4-5 mrd euroa kuluja vuodessa.

Nautinnon hinta on siis 4-5 mrd euroa vuodessa. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Sanotaan pyöreästi että tuo nautinto maksaa 800 euroa per henkilö per vuosi. Nettokuluina. Ja kun huomioidaan, että Suomessa on alle 18-vuotiaita noin miljoona henkilöä (ja alle 18-vuotiaathan eivät lain mukaan saa käyttää alkoholia) ja aikuisväestöstä noin 9% ei juo alkoholia lainkaan, niin noin 4 miljoonan alkoholia käyttävän henkilön nautinto maksaa siis meille noin 800 euroa per joka ikinen Suomen kansalainen. Toisin sanoen jokainen alkoholista nautintoa elämäänsä etsivä maksaa meille yhdessä 1000-1200 euroa per vuosi.

Vertailun vuoksi: Suomen valtion menobudjetti vuodelle 2014 on noin 54 mrd euroa. Jos alkoholinkäyttö saataisiin vähenemään radikaalisti, säästyneellä rahalla katettaisiin 7-8% koko valtion budjetista. Jos alkoholin haitat saataisiin poistumaan, säästyneellä rahalla katettaisiin 60-80% valtion vuosittain ottamasta velasta.

Nautinnolla on aina arvo. Sen avulla jaksat paremmin. Se parantaa suoritustasi. Se auttaa jaksamaan.

Jos 4 miljoonaa suomalaista saisi nautintonsa jostakin muusta kuin alkoholista, säästettäisiin reilu tuhat euroa vuodessa per alkoholia käyttävä henkilö. Laskisiko noiden ihmisten tuottavuus tuon reilun 1000 euroa siksi, että alkoholi vaihtui johonkin muuhun. En tiedä. En osaa vastata. Kun en alkoholia käytä. En tunne sen virkistävää ja vetreyttävää vaikutusta.

Mutta: jotenkin epäilen.